Keskittymiskyky
Koululaisten keskittymisvaikeudet ja kärsimättömyys luovat haasteita koulutyölle hektisten tietokonepelien aikakaudella. Usein ylivilkkaus ja keskittymiskyvyn puutteet johtuvat myös sopivien haasteiden puutteesta. Shakki poikkeaa positiivisella tavalla normaalista koulutyöstä ja voi tarjota lahjakkaalle, mutta koulussa alisuorittavalle, nuorelle uuden tavan kehittää ajatteluaan, itsevarmuuttaan ja itsetuntoaan. Positiiviset oppimiskokemukset shakin parissa auttavat oppilasta jatkossa varmasti myös muussa koulutyössä.
Shakki parantaa keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä. Shakki opettaa pitkäjänteisyyteen, ja huonosta keskittymisestä saa yleensä nopeasti palautteen laudalla. Erityisopettaja Timo Akkanen esittelee mainiossa artikkelissaan [1] ranskalaisen kasvatustieteilijä Michel Noirin väitöskirjaa “Le developpement des habilites cognitive de l’enfant par la pratique du jeu d’echec: Essai de modelisation d’une didactique du transfert.” ( Universite de Lyon II, 2002) (Kognitiivisten prosessien kehittyminen shakkipelin kautta: essee siirtovaikutuksen mallintamisen didaktiikasta.) Noirin tukimuksessa 56 oppillaan ryhmä harjoitteli shakkia viiden vuoden ajan. Jakson jälkeisissä testeissä shakkia harjoitelleiden oppilaiden tulokset olivat keskittymiskyvyn osalta keskimäärin 50 % paremmat kuin vertailuryhmällä.
Ongelmanratkaisutaidot
Internet-aikakauden nuori kohtaa päivittäin valtavan määrän tietoa, jota hänen pitäisi pystyä käsittelemään järkevästi. Hänen tulee oppia erottamaan olennainen epäolennaisesta ja soveltamaan omaksumaansa tietoa muuttuneisiin olosuhteisiin. Alaluokkienkin tulisi jo valmistaa oppilaita tulevia opiskeluja varten, jolloin oppilaat tulevat yhä kasvavassa määrin tarvitsemaan soveltamiskykyä muistitiedon sijaan.
Sydneyn yliopiston professorin Peter Dauvergnen mielestä [2] shakki on yksi tehokkaimmista tyäkaluista, joka harjaannuttaa lasten ajattelua vastaamaan nykymaailman vaatimuksia. Shakki kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä tehdä vaikeita ja abstrakteja päätöksiä itsenäisesti. Peli asettaa oppilaan ratkaistavaksi jatkuvasti muuttuvia ongelmia, joita pelaaja pyrkii ratkaisemaan tiettyjä yleisiä periaatteita soveltaen. Valmiita tai ainoita oikeita ratkaisuja ei ole yleensä olemassa, samoin kuin ei myöskään oikeassa elämässä.
Edellä mainitussa Michel Noirin tutkimuksessa shakkiryhmään osallistuneiden testitulokset olivat ongelmanratkaisutaitojen osalta 32% vertailuryhmää paremmat. Vastaavia tuloksia on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa, joita käsitellään tarkemmin lähteessä [3]. Esimerkiksi Kanadan News Brunswickissä vuosina 1990-1992 järjestetyssä tutkimuksessa oppilaille opetettiin osalla matematiikan tunneista shakkia, ja heidän ongelmanratkaisukykynsä kehittyivät huomattavasti pelkkää matematiikkaa opiskellutta vertailuryhmää paremmin.
Looginen ja luova ajattelu
Oppilaalle karttuu koulussa tietoa ja taitoja, mutta harjaannutetaanko heidän ajattelutaitojaan riittävästi? Tavallisella oppitunnilla pystytään harvoin tarjoamaan kehittyville aivoille yhtä mielenkiintoisia, haastavia ja monipuolisia virikkeitä kuin shakkipelissä. Shakkia pelatessaan oppilaat tekevät suunnitelmia sekä oppivat arvioimaan asemia ja siirtojensa seurauksia. Shakki opettaa ajattelemaan loogisesti ja tehokkaasti, tekemään tarkkoja ja nopeita ratkaisuja rajatussa ajassa. Shakkia voitaisiinkin hyvin käyttää matematiikan rinnalla logiikkaa ja ongelmanratkaisutaitoa opiskellessa. Michel Noirin tutkimuksessa shakkia opiskelleiden analysoinnin nopeus oli 13% parempaa kuin vertailuryhmällä.
Shakki kehittää myös kriittistä, luovaa ja originaalia ajattelua. Jokainen peli ja asema ovat ainutlaatuisia, ja pelin sisällä on runsaasti tilaa myös luovuudelle ja uusille oivalluksille. Pelaajan on toteutettava omia suunnitelmiaan joustavasti ja niitä on muokattava vastustajan mahdollisuudet huomioon ottaen. Suunnitelmien teossa auttavat tietyt pelaajan oppimat yleiset periaatteet, joita hänen on sovellettava kulloiseenkin tilanteeseen. Shakin opettama joustava suunnitelmien teko on Peter Dauvergnen mukaan [2] ensisijaisen tärkeä taito elämässä.
Muu oppiminen
Shakkilaudanäärellä tapahtuva visuaalinen oppiminen kehittää tehokkaasti muistia, mikä luonnollisesti auttaa kaikessa muussa oppimisessa. Michel Noirin tutkimuksessa shakkia harjoitelleiden muistikapasiteetti oli keskimäärin 22 % ja kielelliset valmiudet keskimäärin 25 % vertailuryhmää parempia. Jo Albert Frankin tutkimus Zairessa 1973-1974 osoitti selvää kehitystä sekä shakkia opiskelleiden koululaisten numeerisissa että verbaalisissa kyvyissä. James Liptrapin ja Stuart Marguelisin tutkimukset 1990-luvulla tukivat Frankin tutkimustuloksia [3].
Shakin on jopa todettu parantavan älykkyysosamäärää. Venezuelassa järjestettiin 1980-luvulla laaja tutkimus, jossa yli neljälle tuhannelle tokaluokkalaiselle opetettiin shakkia. Testiryhmän tulokset älykkyystestissä paranivat olennaisesti vain 4,5 kuukauden systemaattisen shakin opiskelun jälkeen [3].
Lähteet:
[1] Shakkipeli ja kouluoppiminen, Timo Akkanen, Suomen Shakki 3/2007
[2] The Case for Chess as a Tool to Develop Our Children’s Minds; Dr.
Peter Dauvergne, Sydneyn yliopisto 2000: http://www.auschess.org.au/articles/chessmind.htm
[3] The Benefits of Chess in Education – Collection of Studies and Papers on Chess and Education; koonnut Patrick S. McDonald: http://www.psmcd.net/otherfiles/BenefitsOfChessInEdScreen2.pdf
Uutta tietoa
Viimeisin tiedossa oleva tutkimus vuodelta 2017: Your move: The effect of chess on mathematics test scores
